4. marraskuuta 2013

Osa 8, New winds are blowing









Koko perhe oli unten mailla. Riina ja Joel tiesivät, mitä uusi päivä toisi tullessaan..

Hiljainen aamu lupasi hyvää perheelle.

 Aamulla Riina kävi tarkistamassa kaksosten tilaa, niin Joel meni nostamaan Iiriksen syliinsä. Tänään olisi kolmet synttärit. Iiriksen ja kaksosten.

 Joel oli käynyt illalla ostamassa kolme kakkua, joista kaksi oli vielä jääkaapissa. Riina seisoi kauempana kyyneleet silmissään. Hänen tyttärensä aloittaisi eskarin pian ja kaksosetkin kasvaisi.

 Joel hymyili pitäessään Iiristä sylissään. Joel oli aina pitänyt Iiristä omana tyttärenään ja iloitsi tämän puolesta.

Joel laski nauravan Iiriksen lattialle, joka nousi haparoiden ylös. Kimaltavat säteet hänen ympärillään sai tytön kikattamaan kovempaa.

 Riina katseli kun yhtäkkiä Iiris olikin jo iso tyttö. Niin ne vuodet vieri.

Kun Iiris oli kasvanut, haki Riina Santerin kehdosta. Poika tuhisi hiljaa äitinsä sylissä ja Riina katseli poikaansa hetken aikaa aivan hiljaa.

 Riina puhalsi Santerin puolesta kynttilän. Santeri jokelsi tyytyväisenä äitinsä sylissä.
 Samanlainen kimallus saapui myös Santerin yläpuolelle, kun poika kasvoi.
 Seuraavaksi oli Sannin vuoro. Tyttökin jokelteli suloisesti, kun Riina puhalsi kynttilän sammuksiin.
Ja taas samat kimalteet. Isosiskon tavoin Iiris hymyili ja kannusti sisaruksiaan.

Riina katseli kakkua, ennen kuin otti palan siitä. Riina tiesi, että synttäreiden jälkeen olisi kerrottava muutosta. Eihän talo onneksi ollut toisessa kaupungissa, mutta olihan se suuri askel.
 Riina jatkoi maalaustaan, koska se oli jäänyt kesken. Häntä hermostutti hirveästi.

Rakennusmiehet soittelivat välillä Riinalle ja kyselivät asioista. Tällä kertaa kuitenkin he kertoivat, että Riina ja muut pääsisivät jo huomenna muuttamaan.

 Aamuyöstä kaikki pakkautuivat samaan taksiin. Tavara auto oli mennyt jo uudelle kodille.

Matka ei ollut kovin pitkä, mutta väsyneitä kaikki silti olivat. Iiris juoksi ensimmäisenä ovea kohti innoissaan. Tyttö tiesi saavansa oman huoneen.

Iiris hengähti suuresti tultuaan huoneeseensa. Se oli juuri sellainen, kun tyttö oli aina toivonut.

Heti ensimmäiseksi, tyttö meni vaihtamaan vaatteensa. Sen jälkeen tyttö avasi ponihäntänsä ja teki itselleen letit. Sitten hän meni leikkimään palikoillaan. Eskarin alkuun oli pari tuntia ja Iiristä ei väsyttänyt, vaikka äiti oli kehottanut vähän nukkumaan. Mutta ei Iiris voinut nukkua niin jännittyneenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti