6. marraskuuta 2013

Osa 9, Is the life normal now?

 Ekana päivänään, Iiris oli niin jännittynyt, että pyysi äitiään kuskaamaan tytön kouluun. Riina suostui, koska Joel jäi hetkeksi kaksosten kanssa, mutta Iiriksen olisi tultava bussilla takaisin.

 Riina otettua avaimet ja ajettua autotallista, lähtivät äiti ja tytär matkaan.

Saapuessa koululle, Iiris käveli hitain askelin ovelle päin. Tyttöä jännitti niin hirveästi.

Kotiin palattuaan, meni Riina katsomaan kaksosia. Pikkuiset olivat juuri heränneet ja äidin huomattuaan molemmat ponkaisivat ylöspäin kaiteen avulla.

Nostettuaan Sannin syliinsä, Riina halasi tytärtään. Pienen Sannin vartalo tuntui pehmeältä Riinan omaa vasten.

Vaikka arki olikin kiireistä, ehti pari viettää aikaa yhdessäkin.  Riina ei kaivannut ollenkaan  entistä elämäänsä.

Se mikä Iiiriksen päähän ei jäänyt millään oli matikka. Tyttö ei osannut helppojakaan laskuja ja äidin apu oli korvaamaton matikassa. Olihan Riina matikassa loistanut koulussa.

Yläkerras eräs juttu oli kiinnittänyt usein Iiriksen huomion.  Se oli kemistin pöytä, jossa tyttö usein kokeili erillaisia aineita.

Parina päivänä Iiris oli huomannut mielikuvitusystävänsä kasvaneen, seuranneen häntä yms. Iiris oli huomannut, ettei muut nähneet tätä. Kun Iiriksen kemisti setin eräs aine meni vikaan, tapahtui pieni poksahdus ja Iiris sai pieniä palovammoja. Itkuisena tyttö kutsui mielikuvitusystäväänsä, joka tuli ja antoi tytölle ison halin, kehottaen tätä menemään kylpyyn.

Ystävänsä käskystä meni Iiris laskemaan kylpyveden. Vaikka kukaan ei voinut nähdä Iiriksen mielikuvitusystävää Lennyä, halusi Iiris todistaa tämän olevan olemassa. Pestessään käsiään, Iiris päätti kokeilla vielä kemisti setin antimia, koska hän oli kuullut, että niiden avulla saattaisi ehkä tehdä todellisuus juoman.

Illalla alakerrassa, Riina seisoi pöntön edessä jo kymmenettä minuuttia. Huonon olon aallot pyyhkäisivät naisen yli useasti ja se toi Kyyneleet naisen silmiin. Saatuaan huonon olon hetkeksi pois, pesi nainen hampaansa ja kasvonsa.

Peilistä hetken itseään katsottua, Riina alkoi nähdä ryppyjä kasvoissaan. Nainen tiesi, että pari päivää vaan, niin hänellä olisi synttärit. 40 vuotta alkoi hitaasti lähestyä, mutta Joel oli naista nuorempi.

Kyyneleet silmissä Riinalle tuli taas huono olo. Hän tiesi epäillä syytä, mutta häntä pelotti.

Iiris oli taas aamulla pöydän ääressä Lennyn kieltelyistä huolimatta. Lenny oli huolissaan ystävänsä puolesta.

Yllättäen innoissan Iiris pomppasi korokkeelta ja Yllättyneenä nauroi. - Lenny, mä onnistuin, tää on mielialajuoma, mä tein ekan juomani! Iiris nauroi ja huudahti yllättyneenä.

 Vaihdettuaan valkoisen takkinsa pois, tyttö melkein ryntäsi ystävänsä kaulaan. - Jes, tää on eka askel, sitä todellisuus juomaa kohti, tyttö onnellisena soperti. Hetken päästä tajuttuaan, posket punaisina tyttö vetäytyi halauksesta.

Halauksen jälkeen hetkeksi molemmat katselivat toisiaan. Iiris tunsi poskiensa punottavan vaaralliseen sävyyn. Lenny vain hymyili lempeästi Iirikselle.

Nopeasti tyttö veti takkinsa takaisin, jättäen Lennyn hämmentyneenä seisomaan taakseen. Eihän hän voinut olla ihastunut mielikuvitusystäväväänsä?

Lenny kääntyi, kun Iiris alkoi puuhastella pöydän ääressä. Hän oli vain mielikuvitusystävä Iirikselle, mutta hänkin tunsi poskiensa kuumottavan.  Voisiko mielikuvitusystävätkin ihastua?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti