22. syyskuuta 2013

Osa 2, Get used to it

Riina oli ajamassa satamaa päin.
Päivä päivältä Riinan maha kasvoi kasvamistaan ja ahdistus nousi ylemmäs.  Hänen pitäisi kertoa eräälle henkilölle tärkeää asiaa huomenna, eikä hän tuntenut olevansa valmis.
Väsymys ja pelko ja tietty ne hormonit saivat Riinan tekemään mieli tilata pizzaa, jota hän ei ikinä tehnyt. Pizza kuski oli hämmentynyt, kun yöasussa, raskaana oleva ja itkenyt nainen otti pizzan ja maksoi.
Riina työnsi tuota todella rasvaista ruokaa suuhunsa ja tiesi, että siinä on paljon kaloreita siitäkin tuli.
Maha täynnä tuli nopeammin unikin ja sen takia Riina nukkui useammin.
Seuraavana aurinkoisena päivänä Riina päätti mennä käymään ulkona. Postia ottaessa hän löysi jonkun oudon värisen kirjeen. Riinan kädet vapisivat kun hän näki lähettäjän nimen kuoressa.
Riinan kädet vapisivat vieläkin, kun hän nousi yläkannelle istumaan tuoliinsa. Riina oli työntänyt kirjeen taskuunsa ja yritti olla ajattelematta asiaa, mutta hän tunsi kirjeen taskussaan.
Hän haluaa tavata minut... Kirjeessä oli lukenut.  Hän haluaa jutella... Kyyneleet pyrkivät Riinan silmiin, kun hän yritti unohtaa.
Riina yritti saada ajatuksensa kuriin ja yritti kirjoittaa taas jotain. Pitkän aikaa hän vain istui ja tuijotti tyhjää ruutua.
Lopulta tekstiä alkoi tulla ja tulla, lisää ja lisää. Pahat ajatukset unohtuivat ja teksti tuli kuin itsestään.
Monta tuntia kului, kun Riina kirjoitti.
Tosi monien tuntien päästä, Kaikki taaksejääneet ajatukset saivat Riinan pään pyörälle.
Riina koitti vielä yrittää saada ajatuksensa kasaan. Hän katseli itseään peilistä ja yritti olla murtumatta.
Hermostuksissaan Riina päätti siivota kotiaan. Riina mietti oliko hän tekemässä oikeaa päätöstä. Mitä tästäkin tulisi.
 Riina otti puhelimen käteensä ja meinasi jo näpytellä tutun numeron.
 Riina työnsi puhelimensa taskuunsa ja ensimmäistä kertaa elämässään hän ajatteli seurauksia. Mitä tapahtuisi jos Riina tapaisi hänet nyt.
Riina oli taas kovin väsynyt ja haukotteli kovasti.  Riinan teki mieli soittaa, mutta hän oli liian pelkuri siihen.
 Riina nousi sohvaltaan ja otti puhelimensa käteen uudelleen.
 Hän valitsi numeron ja painoi soita- näppäintä.
- Hei, vastasi mies ääni.
- Hei, Riina vastasi ääni vapisten.
 - Voisitko sä tulla kylään? Riina kysyi hiljaa.
Hiljaisuus jatkui kunnes henkilö lupasi tulla. Nyt Riina vasta tunsikin sydämensä lyövän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti